2010/09/23

Sekaisin mustavalkoisesta

Olen menossa kuvaamaan erästä musta-valkoista kotia muutaman viikon päästä. Aloin ihan huvikseni miettiä, pitäisikö kokonaisuutta terästää vielä muutamalla tuotteella. Ajatus lähti ihan käsistä, muistin valtavasti vaihtoehtoja ihan hetkessä ja meinasin seota. Kun kokosin tuotteiden kuvia yhteen, siitä tuli hauska kokonaisuus, jonka laitan nyt teille tänne esille. Voisin ottaa nämä kaikki kuvauksiin ja vaikka omaankin kotiini. Haaste onkin juuri sitten eri kuosien ja pintojen yhdistely lopputuloksen olematta sillisalaatti.

Tyynyt Marimekko ja Johanna Gullichsen.





























Mustavalkoisessa väriskaalassa yksiä parhaiten kuvioituja mattoja löytyy Ikeasta. Olen ihan hulluna näihin etnishenkisiin mattoihin, joilla saa vaaleasta ja vähäeleisestä sisustuksesta rytmikkään ja mielenkiintoisen.

















Woodnotesin uudehkot raitamatot ovat minusta kivannäköiset, modernilla tavalla raidoitetut. Niissä on myös tuttuun tapaan loppuun asti mietityt väritykset, vähäeleisellä tavalla paljon sävyjä tiukassa musta-valko-harmaa-hiekka-väripaletissa pitäytyen.

















Lopuksi löysin nämä mielenkiintoiset esineet, joista rautalankainen jakkara onkin tuttu jo monesta eri yhteydestä. Mustat bambukorit olivat minusta ihan uudet, ne kävin poimimassa parempaan talteen itselleni. Tarkkaavainen lukija saattaa siis nähdä ne jossain jutussa myöhemmin..


2010/09/21

Uusi muotoilun sekatavarakauppa

Viime perjantaina kauheassa harmaassa rankkasateessa liikuin Punavuoressa ja käväisin Vuorimiehenkatu 10:ssa. Tilan tutun Tikaun kanssa jakaa uusi liike, värikäs Pore Helsinki.


















Liikkeen takana on muotoilun parissa (mm. Aarikalla, Iittalassa ja Marimekossa) pitkään työskennellyt ja suurinpiirtein jokaisen alalla tunteva Sirpa Linnanmäki. Puhelias Sirpa on kauppiassukua. Kaupan teko ja tuotteiden asiakkaalle tutuksi tekeminen onkin hänelle varsin luontevaa. Olen piipahtanut liikkeessä jo usein, mutta aina juteltavaa on niin paljon, että liikkeestä poistuu lähinnä pää pyörällä. Pienessä tilassa on suhteellisen paljon kaikkea, mutta tuotteet ovat kivannäköisiä, mielenkiintoisia ja pirteällä otteella valittuja. Siksi ristinkin liikkeen muotoilun sekatavarakaupaksi.

Sirpan mies on muotoilija Pasi Pänkäläinen ja hänen kädenjälkeään on käsittääkseni ainakin osaksi myymälän tilasuunnittelu ja osa huonekaluista. Poreesta on tulossa myös hyvää vauhtia perheyritys sanan varsinaisessa merkityksessä, kun perheen varhaisteini-ikäinen tyttö päässee "puotipuksuksi".


















Tilassa on nyt jo hauska pieni keittiö, Sirpa aikoo laajentaa ideaa kahvilaksi myymälän puolelle. Keskilattilalle mahtuu kuin mahtuukin kaksi pöytää tuoliryhmineen ja kahvila on valmis. Aikomuksena on tarjota suolaista ja makeaa piirakkaa kahvin kyytipojaksi. Ehkä kahville istahtaminen ja siitä käsin valikoiman tutkiskeleminen onkin suotavaa, koska pikavisiitillä ei koskaan ehdi nähdä ja ymmärtää kaikkea. Suurin osa tuotteista on valittu ajanhenkisesti ekologisin perustein ja usein niiden takana on jokin tarina.























Myynnissä on kivoja tekstiilejä, kuten räsymattoja, Verson peitteitä ja koristetyynyjä.


















Valikoimaan kuuluu myös mm. Habitaressa näkemäni ja edellisessä kirjoituksessa esillenostamani Hella Hernbergin kierrätyskankaiset valaisimet (kuvassa ikkunassa) ja graafiset mustavalkoiset Muovon tyynyt. Ne jäivät ainakin minulle huutelemaan perään....Pitänee palata hakemaan!










2010/09/01

Makupaloja Habitaresta

Tämän vuoden Habitare oli jo etukäteen ristitty ammatilaispiireissä välivuosi-Habitareksi, koska joka vuosi ei kenenkään valmistajan rahkeet tulisi riittämään isoihin messuponnistuksiin. Yleensä kaikkein mielenkiintoisin Ahead-halli olikin tänä vuonna hyvin epäkaupallinen, siellä oli paljon erilaisia näyttelyjä, protoja ja opiskelijoiden töitä.

Marimekon osastolta oli helppo aloittaa messujen katselu. Tänä vuonna Marimekko on lanseerannut Anu Penttisen Sukat makkaralla-lasisarjan. Ne olivat esillä tuttuun tapaan kuosikimaran keskellä.


















Hauskan graafinen musta-valkoinen Ava Roomin osasto piti tietysti tsekata. Ava Room on viiden lapsen perheen oma tuoteinnovaatio, jossa pedit saa pedattua näppärästi ja siistinnäköisiksi vetoketjullisella päiväpeitteellä. Tämän vuoden Habitaressa he lanseeraavat kalustemalliston lapsille. Sängyt ovat muotokieleltään hiukan retrohtavia, mutta myös selkeän skandinaavisia. Musta väri on ajankohtainen uutuus lastenhuoneisiin. Sängynpeitteitä saa myös Marimekon kankailla tehtyinä.























Rintala Meublen osastolla oli yksi messujen parhaista tuotteista. Matti Rintala on pelastanut vanhojen rakennusten lautoja, joista saadaan Martta-pöytään kansi. Jalat ovat korkeakiiltoista mustaa, upean krouvi yhdistelmä. Tuotteen hienous meinasi hävitä osastolla olleen performancen taakse...


















Entisenä kajaanilaisena olin jo kesällä paikallislehdestä lukenut, että Elina Helenius, jonka käsinkirjottuja palleja lainasin messutaloni sisustukseen kesällä, on tehnyt Kainu-mallistoon suomenlampaan ja harvinaisen Kainuun harmas-lammasrodun villasta käsin kudottuja tyynyjä ja shaaleja. Kauniit maanläheiset värit sopivat hyvin rouheaan ilmeeseen. Raidoitukset hienosti ajanhenkiset.


















Saman suunnittelijan samaan Kainu-mallistoon suunnittelemat Aarikka-henkiset piensisustustuotteet muistuttavat omalta mökiltä saunakamarista löytyneitä vanhoja puisia tarve-esineitä.


















Ahead-hallissa oli eräänlaiset markkinat, joissa suunnittelijat markkinoivat osaamistaan ja tuotteitaan. Hella Hernbergin vanhoista kankaista käsintehdyt valaisimet olivat idealtaan ja ilmeeltään jo jotenkin nähdyn, tutun oloisia, mutta silti kauniita läpikuultavuudessaan.


















Design Partners 100-näyttelyssä huomioni kiinnitti taas Pappelinan musta-valko-beige-sävyiset muovitekstiilit. Eivät näytä yhtään muovisilta. Tekniikka on vanha ruotsalainen kudontatekniikka, suunnittelija on modernisoinut väritykset ja kuosit tähän päivään sopiviksi. Matot aika oivallisia esim. keittiöön.


















Ja lopuksi Mum`sin tuolit, toteutus zulujen käsityötekniikoihin perustavalla tekniikalla kierrätysmuovista. Muotokieli ihan tätä päivää.