Hyvää JOULUA!

Jouluvalmistelut ovat jo pitkällä. Omiin jouluperinteisiini kuuluu joulukoristeiden kaivelu esille pikkuhiljaa, piparien ja torttujen leipominen ja ehdottomasti valkoisten amaryllis-kukkasipulien hankinta hyvissä ajoin ennen joulua. Ne istutetaan multaan ja tunnelmaan kuuluu sipulista nousevan kukkavarren nousun seuraaminen päivittäin. Usein yhdestä sipulista saa montakin kukkavartta.

















Kaupunkilaiselle joulukuusen hankinta ja sijoittelu kotiin on usein ongelmallista, olen itse korvannut kuusen koristelemalla parveketta jouluisesti. Muutama havunoksa, risukoristeet, kynttilälyhty ja valkoiset lampaantaljat tuoleissa tekevät lämpimän tunnelman.






















Tänä jouluna päätin täydentää joulukoristekokoelmaani Tikaun joulupalloilla, jotka saapuivat postitse kauniiseen rasiaan pakattuina (rasia kuvassa ylempänä). Ovat kuulemma olleet erittäin suosittuja. Pallot ovat käsinmaalattuja ja useaan kertaan lakattuja, ovat siten työläitä tehdä. Ensi jouluksi on tulossa palloja myös eri kuvioilla, voin taas täydentää kokoelmaani.


















Joulun tunnelmaan virittäytymiseen kuuluu myös joulumyyjäisissä kiertely. Tasokkaimmat ja monipuolisimmat myyjäiset ovat Design Forumissa nyt kahtena edellisenä viikonloppuna järjestetyt Ornamon myyjäiset. Molempina viikonloppuina paikalla olivat eri käsityöläiset ja valmistajat, mikä oli kivaa vaihtelua. Pitäydyin päätöksessäni ja hankin vain koristeita, vaikka ihania tuotteita olisi ollut paljon tarjolla. Mukaan lähti Eeva Lithoviuksen suunnittelutoimiston Elsan tapetinpaloista valmistamia kolmiulotteisia joulupalloja.

















Piipahdin myös Taideteollisen korkeakoulun myyjäisissä, jotka olivat 22.-23.11. Taikin myyjäisissä vahvana trendinä oli vanhan tuunaaminen ja kierrätys. Melkein jokaisella opiskelijalla oli koruja ja pikkutavaraa kierrätetyistä materiaaleista. Ihan kunnioitettava ajanhenkinen ajatus kyllä.

Käyn yleensä myös Tuomaan markkinoilla Esplanadin puistossa. Siellä on kiva katsella käsityöläisempää tekemistä, mm. mummojen neulomia villasukkia ja käsintehtyjä joulukoristeita. Näiltä markkinoilta palasin valkoiset pässinpökkimät villasukat mukanani kotiin Lasipalatsissa sijaitsevan Eat & Joy-maatilatorin kautta. Sieltä nappasin mukaan Limbbu-maalaisleivän ja pullon kehuttua Hommanäsin glögiä.

















Pimeinä iltoina, joita totisesti on nyt marras-joulukuussa riittänyt, kaivetaan kaappien kätköistä vuosien mittaan keräillyt kynttilänjalat ja pidetään niissä iltaisin palavaa kynttilää.

Kynttilänjalat Harri Koskisen Iittalalle suunnittelemia: vasemmalta isot ja pienet Lantern-lyhdyt, oikealla Atlas-kynttilänjalat. Välillä Lantern-lyhdyissä voi myös säilyttää jotain, tässä tapauksessa Iittalan omia lasisia joulupalloja. Köyhänhopeiset joulukoristeet Mosasta.


















Valkoiseenkin jouluun tekee mieli välillä väriä. Harri Koskisen Iittalalle suunnittelemat Halo-tuikkukynttiläalustat toimivat tähän tarpeeseen. Mukana myös pieniä Lantern-lyhtyjä eri väreissä sekä joulunpunainen Atlas.


















Valkoiset amaryllikset kukkivat jo uhkeimmillaan. Ne puhkesivat kukkaan juuri sopivasti lumen ja pikkupakkasten tulon myötä, huoneet täyttyvät nyt valosta ja auringosta!























Näiden kuvien ja loppuvuoden joulutunnelmien myötä Mustapiste-blogi jää toistaiseksi määrittelemättömän mittaiselle lomalle ja toivottaa kaikille lukijoille hyvää ja etenkin rauhallista JOULUA!

Somedemos

Vielä löytyi materiaalia Habitareen liittyen-messujen runsaassa tarjonnassa on sulattelemista joksikin aikaa. Samoin monet yksittäiset hienot ideat tahtovat jäädä isompien hankkeiden alle. Yksi pieni, mutta mielenkiintoinen osasto oli Ahead-alueella sijainnut Design Migrationin osasto, jossa esiteltiin nuorten, jo nimeäkin saaneiden ja kansainvälisillä messuilla esittäytyneiden suunnittelijoiden töitä, ideoita uusiksi tuotteiksi teolliseen tuotantoon. Vastaavasti Design Forumissa näytettiin samat tuotteet toisesta, vapaammasta näkökulmasta. Ero uniikkituotteiden ja kaupallisempien välillä oli kylläkin hiuksenhieno. Sinällään protot olivat kylläkin osittain pitkälle vietyjä, ihan valmiita tuotantoon.


















Mari Isopahkalan, Tanja Sipilän ja Kirsti Taiviolan Boxbox-kierrätysmateriaaleista tehty mattojuttu oli hauska kaikessa epämääräisyydessään. Värit olivat hienot, kauhdutettuja sinisävyisiä paloja harmoonisessa kokonaisuudessa. Myös maton uusi muoto oli kiinnostava.


















Pöytä ja tuolit Enni Äijälän.


















Samat matot ja samojen suunnittelijoiden lepakkotuolit hiukan eri kokoonpanolla Design Forumissa.


















Mari Isopahkala esitti hauskan Muru-struktuuripintaisen maton. Pidin väristä, mutta en varsinaisesti ruskearuutu-vanharoosavärisistä kangasvalinnoista. Ihan varteenotettava ja käyttökelpoinen tuoteidea.



















Camilla Kroppin hienot lasiesineet jäivät Habitaressa jotenkin huomaamattomiksi, mutta Design Forumissa ne pääsivät oikeuksiinsa. Sarjassa on monia osia, joissa alimmaisissa voidaan säilyttää eri asioista, esim. pikkusyötäviä, mausteita, sokeria tms. Itse juomalasien käytettävyydestä en osaa sanoa mitään, näyttävät hiukan hankalilta.. Sama suunnittelija on tehnyt Iittalalle Trio-sarjan, joka minulla itsellänikin on hankittuna kirkas-ruskea-väriyhdistelmällä.

Turistina Helsingissä

Tilasimme tässä taannoin vanhentuvilla Finnair-pisteillä hotellivoucherin, joka oli tarkoitus käyttää Turun reissulla muutama viikko sitten. Kävi ilmi, ettei voucher käynyt kuitenkaan haluamaamme hotelliin sillä suunnalla, joten päätimme käyttää sen täällä Helsingissä, että se tulisi käytettyä. Yövyimme siis toissayönä Sokos Hotel Aleksanterissa Albertinkadulla.

Aloitimme perjantaipäivän Esplanadilta. Haimme vähän evästä ja söimme ne puistossa nurmikolla istuen ja ihmisvilinää katsellen. Jatkoimme Kauppatorille, jossa vain kiertelimme. Mansikoita olemme syöneet niin valtavasti tähän päivään mennessä, ettei niitä tehnyt enää mieli. Iltapäivällä menimme Espan lavalle kuuntelemaan jazzia, siellä esiintyi Pekka Pohjolan pojat Verneri ja Ilmari ja heidän yhteyeensä, joka esittää edesmenneen taiteilijan tuotantoa. Oli todella nautinnollista ja kaunista kuunneltavaa!

Hotellissa yöpyminen omassa kotikaupungissa tuntui aluksi vähän pöhköltä, mutta kun olimme päivän ravanneet kaupungilla, vaahtokylpy sekä illalla että aamulla ja runsas valmis aamupala lauantaiaamuna alkoivat tuntua hyvältä ajatukselta! Lisäksi hotelli oli uusi ja siisti, mihin tasoon omilla reissuilla harvoin on varaa. Huoneet tässä hotellissa on sisustettu vanhan rakennuksen hengen mukaisesti edustamaan joko uusrenessanssia tai 1920-luvun uusklassismia.

Aamupalan jälkeen päätimme pitää Punavuoripäivän, kun sillä seudulla olimme. Suuntasimme Hietsun kirpparin kautta Moko Marketiin Perämiehenkatu 10:ssa. Moko on aina kuulunut suosikkeihini sisustus-ja pikkutavarakaupoista, ennen Manskun ja Bulevardin kulmassa sijainnut liike kuului aina vakipaikkoihin, Marketissa tulee nyt käytyä harvemmin, kun se on hiukan syrjässä omilta päivittäisiltä reiteiltä. Moko Market on mielestäni aivan kansainvälisellä tyylillä toteutettu liike kahviloineen, lastenpaikkoineen ja laajoine tuotevalikoimineen. Mielenkiintoinen, boheemi ja innostava. Iso tila on sinällään löytö ja sitä on osattu hyödyntää monella tapaa. Ripustuksissa on käytetty vaijereita ja naruja katosta saakka. Seinämaalaukset elävöittävät isoja seinäpintoja. Isot hyllyt ja myyntipöydät sopivat tilaan hyvin.













































Laudoista “kyhätty” lasten leikkimökki toteuttaa hollantilaisen Piet Hein Eekin aloittamaa kierrätetyistä, raakapuuosista rakennettujen huonekalujen ideaa. Myymälöiden sisustuksissa vastaavaa ideaa on ainakin Lontoossa Dover Street Marketin ja Martin Margielan myymälöissä, joissa pääsin vierailemaan pari vuotta sitten. Tyyli tunnetaan myös Punkshui-nimellä.























Eri tuotealueita on yritetty ryhmitellä omiksi osastoikseen, on puutarha,-keittiö-ja kylpyhuonetuotteet. Alla kuva pääoven vierestä, jossa kalusteita ja puutarhatavaraa suloisessa sekamelskassa.























Liike on aika täynnä, menee aikaa tutkiessa kaikki tarjolla oleva. Valikoima on osittain vaihtuva. Menin itse katsomaan jossakin lehdessä mainostettuja Bensimonin tennareita, niitä ei koskaan ollut tullutkaan myyntiin ja saman valmistajan vaatteetkin olivat jo alessa. Ostin sitten Marseillen vartalovoidetta ja saippuaa pumppupulloissa appelsiinin tuoksuisina.

Yleensä kivoissa paikoissa tsekataan myös wc. Mokon perusvessaa piristää ikkunaan tehty lasimaalaus.























Mokosta jatkoimme Lumi on 14-liikeeseen Pursimiehenkatu 14:ssa. Liike on konseptimyymälä, jossa on myynnissä valikoituja muoti-ja asustemerkkejä Suomesta ja maailmalta. Liike toimii myös Lumi Accesories-laukkumerkkien päämyymälänä. Itse tutustuin merkkiin vuonna 2005, kun kävin Design Weekin aikoihin järjestettävässä Design Marketissa ja löysin mieleiseni mustan olkalaukun (Shopping bag). Sen jälkeenhän Lumi on ollutkin mukana kaikissa DM:eissa ja muitakin laukkuostoksia on tullut tehtyä.























Lumi on 14-liike on myös tila-ajattelultaan mielenkiintoinen. Tila on tavallaan haasteellinen sijainniltaan kahdessa kerroksessa. Katutason pieni etuosa on makupala valikoimasta. Alakertaan laskeudutaan pleksitunnelia pitkin (kuvassa alla). Tämä tuo mieleeni Comme des Carconsin myymälän New Yorkissa Meatpacking District-alueella, jossa myös mennään myymälään tunnelia pitkin.























Alakerta on taas mieleiseni, isoa tilaa on jaettu valkoiseksi maalatuilla kuormalava-seinäkkeillä ja pöytätasoilla pienemmiksi ja eri valmistajien tuotteille sopiviksi. Tilassa on myös toimisto ja showroom jälleenmyyjille ja sitä vuokrataan vaikkapa kuvauksiin.













































Viime käyntini jälkeen myyntiin oli tullut käsinkudottuja huiveja Joanna Louca-merkiltä. Kankaankudontataitoisena suorastaan innostuin, oivallinen tapa käyttää vanhat langanjämät! Nämä olivat myös ihan korkeatasoisesti toteutettuja.























Lopuksi kävimme Design Forumissa Erottajankatu 7:ssa katsomassa Luksus 09-kesänäyttelyn. Sinällään näyttely ei tarjonnut mitään uutta ja ihmeellistä muotoilun saralta, suurin osa valmistajista ja tuotteista oli tuttuja jo muista aiemmista yhteyksistä, oli kyse luksuksesta tai muusta. Itse pidin Kaj Kalinin kokoamasta kattausinstallaatiosta. Aina on kiva, kun joku on saanut oivaltavan ydinajatuksen ja nähnyt vaivaa sen toteuttamiseen.

Ihan hauska kesäinen retki tuli siis tehtyä!